Puoliso, joka ei ollut mukana työtarjouksessa

Kotitaloudet päättävät, eivät yksilöt

Työtarjous menee yhdelle ihmiselle. Päätöksen tarjouksen vastaanottamisesta ja myöhemmin jäämisestä tekee kuitenkin yleensä koko kotitalous. Tämä yksinkertainen tosiasia puuttuu useimmista Euroopan osaajastrategioista.

Migration Policy Institute Europen uusi raportti From Afterthought to Asset (lokakuu 2026) tuo puolison takaisin kuvaan. Se osoittaa, että Euroopassa rekrytoinnin ja kotoutumisen tuki kohdistuu tyypillisesti vain rekrytoituun: siihen, joka saa tarjouksen, hakee oleskelulupaa ja lasketaan mukaan rekrytointitavoitteisiin. Kaikki muut, jotka muuttavat mukana, jäävät pitkälti oman onnensa nojaan.

Tutkimus osoittaa, että tämä sokea piste tulee kalliiksi. Vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä korkeasti koulutettujen kansainvälisten työntekijöiden puolisoille 94 prosenttia piti houkuttelevina maita, joissa puoliso voi helposti tehdä töitä. Kaksi kolmasosaa sanoi, että he tuskin tai eivät varmasti muuttaisi maahan, jossa puolison työluvan saaminen on vaikeaa.

Vaikutus jatkuu saapumisen jälkeen. Alankomaissa korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, joiden puolisolla oli työpaikka, olivat noin 18 prosenttiyksikköä todennäköisemmin yhä maassa viiden vuoden kuluttua. Norjan aineistot osoittavat samaan suuntaan: puolison asema työmarkkinoilla on yhteydessä siihen, jääkö rekrytoitu maahan.

Korkeasti koulutettu työvoima sivussa

Mukana muuttavat puolisot eivät ole sivuseikka. He ovat usein yhtä koulutettuja ja kokeneita kuin rekrytoitu. Vuosina 2021 ja 2022 yli sadassa maassa tehdyssä puolisokyselyssä 88 prosentilla oli vähintään kandidaatin tutkinto. Useimmat halusivat tehdä töitä, mutta silti 53 prosenttia oli muuton jälkeen työttömänä.

Aiempi 54 kohdemaata kattanut tutkimus näytti saman aukon. Neljä viidestä puolisosta oli rakentanut uran ennen muuttoa, mutta vain noin kolmasosa pystyi jatkamaan sitä muuton jälkeen. Kyse on suuresta määrästä osaamista, joka saapuu maihin, jotka sanovat kärsivänsä juuri tällaisen osaamisen puutteesta, ja jää sitten käyttämättä.

Mittakaava on merkittävä. Lähes puolet kaikista OECD-maihin vuonna 2024 muuttaneista uusista pysyvistä maahanmuuttajista muutti perhesyistä, ja 10 prosenttia tuli työperusteisesti muuttaneiden mukana muuttavina perheenjäseninä.

Asiassa on myös selvä sukupuolinäkökulma. Naisten osuus EU:hun perhesyistä muuttaneista on 60 ja 80 prosentin välillä, ja he kohtaavat työmarkkinoilla usein lisäesteitä. He valittavat harvoin kielteisistä päätöksistä, jotka koskevat heidän tutkintojensa tunnustamista, todennäköisesti puutteellisen tiedon, kustannusten ja syrjäytymisen vuoksi. Osaajastrategia, joka sivuuttaa puolison, jättää käytännössä korkeasti koulutetut naiset sivuun.

Miksi oikeus tehdä töitä ei riitä

Ensimmäinen askel on oikeudellinen. Perheiden pitää voida yhdistyä nopeasti, eikä puolison pidä joutua erilliseen ja raskaaseen työlupaprosessiin. Osa maista liikkuu tähän suuntaan. Luxemburg on poistanut työmarkkinatestin tietyiltä perheenjäseniltä, ja Irlanti antaa nykyään oikeutetuille puolisoille automaattisen oikeuden tehdä töitä. Myös uudistettu EU:n sinisen kortin direktiivi nostaa perheenyhdistämisen ja puolison työnteko-oikeuden keskeisiksi tekijöiksi osaajien houkuttelussa.

Raportti on kuitenkin selvä: lupa on vain yksi palapelin pala. Täysistä oikeuksista huolimatta moni puoliso ei löydä osaamistaan vastaavaa työtä. Esteitä ovat kieli, ulkomaisten tutkintojen hidas tunnustaminen ja ennen kaikkea ammatillisen ja sosiaalisen verkoston puute uudessa kaupungissa. Iso-Britanniassa tehty tutkimus osoitti, että moni osaava puoliso joutui ottamaan askeleen alaspäin urallaan, vaikka hänellä oli oikeus tehdä töitä.

Jotkin kaupungit ovat alkaneet toimia. Kööpenhamina tarjoaa mukana muuttaneille puolisoille kunnallisen uraohjelman, jossa on omat polut korkeakoulutetuille ja muille. Helsingillä on oma Spouse Program. Itävallassa Carinthian International Center yhdistää kieliopinnot, tutkintojen tunnustamisen, uraohjauksen ja työnantajiin yhdistämisen kaksiurapareille. Kansallinen WORK in AUSTRIA ‑alusta neuvoo lisäksi perheenjäsenten työllistymisessä, koulutuksessa ja asettumisessa.

Mallit ovat lupaavia, mutta ne ovat yhä poikkeuksia. Useimmat puolisot saapuvat edelleen ilman polkua paikalliseen työelämään tai yhteisöön.

Rekrytoi koko kotitalous, ei vain työntekijä

MPI Europe suosittelee, että koko perheen huomioimisesta tulee normi eikä pienen johtotason asiantuntijaryhmän etu. Puolisolla pitää olla pääsy kieliopintoihin, tutkintojen tunnustamiseen, uraohjaukseen ja paikallisiin kotoutumispalveluihin ensimmäisestä päivästä alkaen, aivan kuten rekrytoidulla. Myös osaajaportaalien ja palvelukeskusten pitää palvella puolisoita eikä vain hakijoita.

Työnantajilla on hyvät syyt toimia. Kyselyssä 64 organisaation kansainvälisen liikkuvuuden vastaaville 91 prosenttia kertoi, että heidän kykynsä houkutella pätevää henkilöstöä parani, kun kohdemaa salli puolison tehdä töitä. Lisäksi 84 prosenttia sanoi myös pitovoiman parantuneen. Työnantajat voivat tukea puolisoita selkeällä viestinnällä ennen saapumista, kaksiurasuunnittelulla ja paikallisten ohjelmien rahoittamisella ilman, että niistä tulee ainoa portti tukeen.

Useimmista näistä ponnisteluista puuttuu paikallinen verkosto. Puoliso, jolla ei vielä ole työtovereita, tarvitsee toisen tien kaupunkiin: ihmisiä, joita tavata, tapoja antaa panoksensa ja tunnustusta omasta osaamisestaan. Tätä kerrosta ELSSSE rakentaa. Tänne muuttaneet ja paikalliset osallistuvat samoihin oman alueen projekteihin, jakavat osaamistaan ja tulevat huomatuiksi ympärillään olevien ihmisten silmissä. Puolisolle, jonka ura on tauolla, oma panos rakentaa sitä luottamusta, niitä suosituksia ja paikallisia yhteyksiä, jotka usein avaavat seuraavan oven työelämään.

Kun puoliso kokee kuuluvansa joukkoon, koko kotitalous jää. Rekrytoitteko kansainvälisiä osaajia tai vaikutatteko siihen, miten kaupunkinne ottaa heidät vastaan? Ottakaa yhteyttä, niin selvitetään, miten ELSSSE voi tukea koko perhettä. Lue lisää työstämme työnantajien ja korkeakoulujen sekä kuntien ja kaupunkien kanssa.

Lähteet

Luvut ovat peräisin raportista Jasmijn Slootjes ja Abigail Goldfarb, From Afterthought to Asset: Leveraging integration policy to attract and retain talent (Bryssel: Migration Policy Institute Europe, lokakuu 2026), sekä sen lähteenä käytetyistä tutkimuksista. Niihin kuuluvat Permits Foundationin International Dual Careers Survey Report 2022 (osat 1 ja 2), Statistics Netherlands (2025), Yvonne McNulty (2010), OECD:n International Migration Outlook 2025, Isaakyan ja Triandafyllidou (2021) sekä Föbker (2019).

ELSSSE-aineistot: Organisaatioille, Kunnille & kaupungeille, Ratkaisu.